Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitteluosallistumis- ja arviointisuunnitelma

Yksityishenkilöillä, ryhmillä, yhteisöillä ja säätiöillä on oikeus kertoa mielipiteensä Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun ja sen ympäristöarvioinnin lähtökohdista jo suunnittelun alkuvaiheessa. Erityisesti kannanottoja toivotaan ehdotetuista painopisteistä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on alustavasti kuvattu jätesuunnitteluun ja sen ympäristöarviointiin liittyvää kuulemista, vuorovaikutusta sekä työn lähtökohtia. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma tehdään maantieteellisesti laajalle alueelle; suunnittelualueella on 3,7 miljoonaa asukasta, 12 maakuntaa ja 22 jätehuoltoyhtiötä. Alueellisen jätesuunnittelun tavoitteena on vaikuttaa jätealan käytännön ratkaisuihin Etelä- ja Länsi-Suomessa siten, että ratkaisut ovat valtakunnallisen jätesuunnitelman linjan mukaisia ja alueellisesti toteuttamiskelpoisia

Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu. Taustaraportti: Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet

Tähän jätesuunnitelman taustajulkaisuun on koottu yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet -painopisteen taustatietoa sekä suunnittelun aikana muodostetut painopisteen vaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi. Painopisteen parissa on työskennellyt asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on ideoida, valmistella ja kommentoida jätesuunnittelun sisällöllisiä aiheita. Painopisteen valmistelusta on vastannut Länsi-Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristökeskus on tehnyt painopisteen vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin. Vaikutukset on arvioitu SOVA-lain mukaisesti. Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet -painopisteen sisällöksi on rajattu yhdyskuntien jätevedenpuhdistamolietteet ja haja-asutuksen sako- ja umpikaivolietteet. Painopisteen tavoitteita ja rajauksia käsitellään tarkemmin jätesuunnitelman ensimmäisessä osaraportissa. Asutuksen jätevesilietteiden hyödyntämis- ja käsittelymenetelmien vaikutuksista ja lopputuotteiden hyödyntämistavoista on ristiriitaisia käsityksiä ja eri tahojen tavoitteet ovat erisuuntaisia. Yhdyskuntien jätevesilietteet ovat suuren määrän ja vähäisen todellisen hyödynnettävyyden takia ongelmallisia koko maassa ja erityisesti tiheästi asutulla suunnittelualueella. Lietteet hyödynnetään nykyisin pääasiassa viherrakentamisessa, kaatopaikoilla ja maanviljelyssä. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on, että vuonna 2016 yhdyskuntalietteistä 100 % hyödynnetään joko maanparannuskäytössä tai energiana. Tavoitteen saavuttamiseksi painopisteessä pyritään löytämään hyväksyttäviä ja toteuttamiskelpoisia lietteiden käsittelyn, hyödyntämisen ja synnyn ehkäisyn vaihtoehtoja ja selvittämään niiden ympäristövaikutuksia

Ensimmäisessä kuulemisessa saatu palaute ja sen huomioonottaminen, jätesuunnittelun painopisteet

Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmaa tekevät yhteistyössä Hämeen (HAM), Kaakkois-Suomen (KAS), Lounais-Suomen (LOS), Länsi-Suomen (LSU), Pirkanmaan (PIR) ja Uudenmaan (UUS) ympäristökeskukset. Pirkanmaan ympäristökeskus koordinoi suunnittelua. Alueellisesta jätesuunnitelmasta on tehtävä ympäristöarviointi (Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, 200/2005 SOVA-laki). SOVA-lain mukaisesti Etelä- ja Länsi- Suomen jätesuunnitelmasta pidettiin kuuleminen helmikuussa 2008. Kuulemisen aikana pyydettiin mielipiteitä ja kannanottoja jätesuunnittelun lähtökohtiin ja alustaviin painopiste-ehdotuksiin. Tähän Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun ensimmäiseen osaraporttiin on koottu kuulemisen aikana tulleet lausunnot ja mielipiteet sekä perustelut, kuinka ne on otettu huomioon suunnittelussa. Kuulemisen jälkeen jätesuunnittelussa valittiin seuraavat kuusi painopistettä: - Rakentamisen materiaalitehokkuus - Biohajoavat jätteet - Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet - Tuhkat ja kuonat - Pilaantuneet maat - Jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa Osaraportissa esitetään myös painopisteiden rajaukset ja tavoitteet

Sydvästra Finlands miljöprogram 2007-2012 för genomförande av miljöstrategin i Satakunta och Egentliga

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2/2007Lounais-Suomen ympäristöohjelma on laadittu toteuttamaan lyhyellä tähtäimellä Lounais-Suomen ympäristöstrategiaa vuoteen 2020. Ohjelma sisältää strategian tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeelliset tavoitteet ja toimet vuosina 2007-2012. Ympäristöohjelma on valmisteltu laajana yhteistyöhankkeena, johon ovat osallistuneet alueen keskeiset toimijat ja myös suurella yleisöllä on ollut mahdollisuus tuoda esiin näkemyksiään ohjelmatyön eri vaiheissa. Ympäristöohjelmaa toteutetaan alueen eri osapuolten toimesta nykyisten menettelyjen mukaisesti. Toimenpiteiden toteuttajina ovat kunnat ja muut julkishallinnon organisaatiot, toiminnanharjoittajat, nk. kolmas sektori sekä yksittäiset kansalaiset. Eri toimijoiden yhteystyö on ohjelman toteuttamisessa erityisen tärkeää. Ympäristöohjelma soveltuu työvälineeksi ja tueksi alueen toimijoiden laatiessa omia strategioita, ohjelmia ja kehittämissuunnitelmia. Ohjelma toimii myös vahvana perusteena, kun haetaan hankkeille ja toiminnoille rahoitusta eri rahoituslähteistä. Ympäristöohjelman toteutumista seurataan ja raportoidaan vuosittain. Tarvittaessa ohjelmaa tarkistetaan parhaan mahdollisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Seurantajärjestelmään kuuluu keskeisistä toimijoista koottu seurantaryhmä ja sihteeristö

Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisstrategia

Alueelliset ympäristöjulkaisut 273Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisstrategia sisältää pitkän tähtäyksen tavoitteet ja toimintamallit vesihuollon toteutukseen Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Strategia on tarkoitettu paitsi ympäristökeskuksen omaksi ohjenuoraksi, myös kaikkien vesihuollon kehittämiseen vaikuttavien sidosryhmien käyttöön. Strategia on laadittu Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa yhteistyössä alueen kuntien, vesihuoltolaitosten, maakunnan liittojen sekä muiden sidosryhmien ja intressitahojen kanssa. Strategia kokoaa yhteen alueelliset tavoitteet ja toimenpiteet vesihuollon edistämiseksi Lounais-Suomessa. Siinä on esitetty vesihuollon kehittämistavoitteet ja keskeiset strategiat vuodelle 2020 sekä asetettu toteutusohjelma vuoteen 2005. Vesihuollon kehittämisstrategian pohjana on vuodelle 2020 asetettu visio: "Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa.

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen monisteita : monistesarja ISSN 1238-3201

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen monisteita11/2001 Maanviljelysalueiden suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma : Punkalaitumenjoki Punkalaitumen kunnassa, ISBN 952-5288-51-X 1/2002 Liedon arvokkaat perinnemaisemat 4/2002 Halikon Raiviston lehdon kasviston muutokset 70 vuoden aikana, ISBN 952-5288-66-8 5/2002 Tutkimus Rekijokilaakson hyönteisistä ja hämähäkkieläimistä, ISBN 952-5288-67-6 16/2002 Lounais-Suomen alueellinen jätesuunnitelma : Seuranta ja tarkistaminen 2001–2002, ISBN 952-5288-80-

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen monisteita : monistesarja 1238-3201

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen monisteita vuodelta 20061/2006 Narvijärven, Lutanjärven ja Kauklaistenjärven nykytila ja kunnostus, ISBN 951-614-076-9 2/2006 Mataloituvien merenlahtien kunnostus : Keikvedenlahden tilan ja käyttökelpoisuuden parantaminen, ISBN 951-614-078-5 3/2006 Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma : Vehmaa ja Taivassalo, ISBN 951-614-080-7 4/2006 Heikkokuntoiset vesistörakenteet Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, ISBN 951-614-082-